Nikke T: Muistomyymälän avajaiset, Sony 1991

Onhan siellä muutama oivallus, mutta pääosin aika köykäistä sanailua. Avauskappaletta lukuunottamatta ihan vieraita kappaleita. 

Aijaaha nousee jotenkin ilahduttavasti esille. Samoin (itse)kriittinen Kuinkas sitten kävikään, jolle toivoisi jonkinlaista jatko-osaa, jossa kettuiltaisiin suomiräpille noiden 90-luvun taitteen horjahtelevien alkuaskeleiden jälkeen tulleille keekoilijoille. Taitavatko ansaita edes kevyttä kettuilua?

Kommentit