Onhan tämä hieno levy. Jos Dingosta ei olisi tullut pikkutyttöilmiötä ja musiikki olisi ihan hivenen vähemmän juustoista poppia, tämä voisi olla rokkiäijien kulttilevy.
Tekstit pyörivät silkan nerouden ja jonkinlaisen tekotaiteellisen pseudosyvällisyyden välillä. Tunnelmia Neumann osaa luoda, tai ainakin osasi. Kiva että tekstiliite on tallella.
Luoja säästä meidät Dingon uusilta comebackeilta.
Kommentit
Lähetä kommentti