Yngwie J. Malmsteen: Trilogy, Polygram 1986

On kyllä hieno levy, ja jälleen kerran kantta myöten. Ja voiko Olof Palmen muistolle omistettu hevilevy olla huono? Ei voi. 

Tai no. Soundit hieman tämän päivän korvaan tunkkaiset, mutta kappaleet parhaimmillaan oikein hyviä. 

Olin aiemmin kirjoittanut Trilogystä hehkuttavaan sävyyn, mutta on todettava, että onhan tämä tavallaan aika heikkokin levy. Ensinnäkin tuo soundipuoli on suorastaan häiritsevän heikko, olisi hauska kuulla tästä remasteroitu versio, ei kuitenkaan sellaista hassua ylikaiutettua remix-versiota, joita Coverdale suoltaa Whitesnaken tuotannosta.

Kappalemateriaalikin on epätasaista. Boalsin vokaalit ovat sellaista ihmeellistä kähinää. Ja Anders Johanssonin rumputyöskentelystä en ole koskaan tykännyt. 

Mutta klassikko mikä klassikko. Ja kansi on tosiaan hieno. 

---

Kakkoskappale Forssan kirpputorilta kun oli hyväkuntoinen ja hinta puolittunut kymppiin.

Kommentit