Hector: Kadonneet lapset, Love Records 1978

Harmillisen huonokuntoinen levy. Ykkösradassa oikein pomppaillaan. Ärsyttävää.

Hector on parhaimmillaan Tuulisinä öinä -kappaleessa. Sehän on ihan selvää melodista hevimetallia. Sanoissa sopivissa määrin uljautta, omakohtaisuutta, kantaaottavuutta, patetiaa, toimivia kielikuvia, taiteellista maalailua ja kaunosieluisuutta. Yksi parhaista tässä maassa ikinä tehdyistä kappaleista. 

Useita hienoja hetkiä sisältyy tähän plattaan. Kerrassaan hienoa. 

Kommentit