Tekstit ovat pääosin aivotonta puutaheinää. Kansi aivan hirveä. Musiikkipuoli wannabe-Vanhalenia. Mutta kun tämä toimii. Erityisesti pidän Costellon kitaroista. Lisäksi tämä kokoonpano, jossa on Törrö Tapaninen ja Jukkis Järvinen mukana on Popedan historiassa nykykokoonpanon ohella minulle selkeästi mieluisin.
Tähtisadetta on rock-hassuttelu, jonka sanat huvittavat kerran-pari. 4711:ssa on hienoja kitaroita. Sä lähdit taas on ehdoton unohdettu Popeda-klassikko, jossa erinoimainen sanoitus ja muutenkin kaikki kohdillaan. Heavy lutaa yrittää olla jonkinlainen parodia. Sanoituksessa Patea on jeesannut Martti Syrjä. Kummankohan kynästä tuo kertosäe lienee. Rattoriin edustaa tekstitykseltään edellisten linjaa, mutta sointi menee Van Halenista kohti Rolling Stonesia. Hienoja kielikuvia. Aivot ankkuriin päättää ykköspuolen jotenkin miljoonasademaisesti.
Isä Aurinkoinen edustaa orkesterin kantaaottavampaa puolta. Trio Kopakapana hauskanpitoränttätänttää. Kummituskrapu hakee jonkinlaista mystisyyttä tekstillään, kitaroinnissa vahvoja kaikuja Eppu Normaalin suunnasta. Kärmesboogie menee tekstinsä puolesta jo täyteraitojen pinoon, vaikka kulkeekin menevänä boogiena. Silliviiliä on varmaan kyhätty viidessä minuutissa, mutta kitarointi toimii. Ajatus sillistä viilissä on oksettava. Töpseli ihan vaan outo lopetusbiisi.
Kommentit
Lähetä kommentti